Tapsan blogi

Ajankohtaista asiaa ja mietteitä Etelä-Savon maakunnan tulevaisuudesta.

Sotesta suomeksi

Sotesta suomeksi

Onko soten mutkissa välillä vaikea pysyä perässä? Jos teistäkin on, niin ihmetellään yhdessä.

Neljän vaalikauden ajan valmisteltu valtava uudistus on elänyt kuin korona; vuosien varrella on nähty monta suvantoa ja monta huippua. Välillä jo oltu lähes perillä, mutta viime hetkellä on aina jokin mennyt pieleen.

Istuva hallitus sai vihdoin kesällä 2021 eduskuntaan lain, joka uudistaa maamme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalvelun. Uudistus astuu voimaan 1. tammikuuta 2023.

Maa on jaettu 21 maakunnalliseen hyvinvointialueeseen, jotka ottavat vastatakseen sotesta ja pelastuspalvelusta. Samalla kunnat luopuvat näistä tehtävistä. Rahoitus tulee valtiolta.

Ennen kuin hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, on niille valittava aluevaltuustot. Vaalit toimitetaan 23. tammikuuta 2022.

Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa. Hommana on suunnitella ja toteuttaa hyvinvointialueen organisaatio ja palvelut tavalla, jossa alueen asukkaat saavat hyvät terveys-, sosiaali- ja pelastuspalvelut.

Etelä-Savossa hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 59 jäsentä. Heidän vastuulleen tulee, että valtiolta tuleva rahoitus saadaan riittämään maakunnan asukkaiden tarpeisiin

Helppo harjoitus siitä ei tule, mutta se tulee hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Päättäjiksi tarvitaan henkilöitä, joilla on tietoa ja taitoa sopia.

Tammikuun vaalit ovat erittäin tärkeät. Kannattaa perehtyä asioihin ja käydä äänestämässä.

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti


Malttia pankkifuusioon

Suur-Savon Osuuspankin johto on pannut tuulemaan. Tuskin ovat maaseutukonttorien sulkemisen aiheuttamat laineet laantuneet, kun maakunnan väellä on entistä rajumpi paperi hämmästeltävänä.

Perjantaina julkistetun suunnitelman mukaan Suur-Savon Osuuspankki ja Pohjois-Savon Osuuspankki aikovat yhdistyä yhdeksi isoksi pankiksi. Savon Osuuspankin on määrä aloittaa vuoden kuluttua keväällä 2023.

Fuusion perusteeksi esitetään pankkien toimintaympäristön muuttuminen, säätelyn määrän lisääntyminen ja kilpailukyky. Asiakkaille luvataan sutjakampaa digipalvelua ja yrityksille suurempia lainoja.

Fuusio voi toki tuoda pankille lyhyen aikavälin säästöjä, mutta menetyksiäkin voi olla luvassa. Silmäkoon kasvaessa on vaarana, että pankin yhteys ja sitoutuminen omaan alueeseen kärsii.

Paikallispankin voimavara on ollut syvä yhteys oman paikkakunnan ihmisiin ja yrityksiin. Nähtäväksi jää, miten läheiseksi eteläsavolaiset kokevat jatkossa Kuopiosta johdetun pankin.

Entä mikä merkitys jää osuustoiminnalle yhä suuremmaksi kasvavassa pankissa, jossa päätöksenteko etääntyy?  Mikä on osuuspankkien vahvuus verrattuna liikepankkeihin, jos molemmissa on isot, tehokkaat organisaatiot ja digitaaliset prosessit.

Etelä-Savosta pankkifuusion etuja on vaikea hahmottaa. Mikkelistä käsin se näyttäytyy keskittämisenä, joka vie vaikutusvaltaa ja hyväpalkkaisia työpaikkoja Kuopioon.

Suur-Savon Osuuspankin taseeseen on vuosikymmenten aika karttunut kolmen miljardin euron omaisuus, jonka eteläsavolaiset ovat työllään luoneet. Uskommeko miljardimme naapurimaakunnan hoiviin?

Vielä ei peliä ole menetetty. Fuusio vaatii toteutuakseen Suur-Savon Osuuspankin edustajistossa kahden kolmasosan enemmistön. Edustajiston jäsenillä on elokuussa edessään todella iso päätös.

Tapio Honkamaa

Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen 2018 - 2021