Tapsan blogi

Ajankohtaista asiaa ja mietteitä Etelä-Savon maakunnan tulevaisuudesta.

Hätäkeskuksissa on hätä

Hätäkeskuksissa on hätä

A-studio kertoi keskiviikkona 15.12., että hätäkeskuksissa on hätä. Päivystäjiä on liian vähän, ja runsaat sairauslomat ja huono työilmapiiri rassaavat.

Alalta virtaa paljon väkeä muihin hommiin. Kun uusia työntekijöitä ei saada palkattua, on paine päivystyksessä kova. Kuudesta hälytyskeskuksesta puuttuu useita kymmeniä päivystäjiä.

Kun päivystäjiä on liian vähän, puhelut ruuhkautuvat. A-studiossa entinen työntekijä kertoi, miltä tuntui vastata puheluun kolme minuuttia jonottaneelle soittajalle, jolla oli vierellään eloton omainen.

Hätäkeskuksia on uudistettu tällä vuosituhannelle huomattavan tiuhaan tahtiin. Vuosina 2001­ - 2005 yhdistettiin pelastustoimen ja poliisin hälytyskeskukset sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäilmoitusten vastaanotto perustamalla 15 hätäkeskusta.

Toiminta oli tuskin ehtinyt vakiintua edellisen uudistuksen jäljiltä, kun uusi muutos jo käynnistyi. Vuonna 2010 silloinen hallitus päätti keskittää toiminnan kuuteen hätäkeskukseen vuoteen 2015 mennessä.

Hätäkeskusten sijaintipaikoiksi valittiin Kerava, Oulu, Kuopio, Kouvola, Pori, Vaasa ja Turku. Keskuksensa menetti muun muassa Mikkeli.

Ihan putkeen homma ei mennyt, sillä hallitus perusteli aikanaan uudistusta henkilöstön määrän riittävyydellä ja tasapuolisella jakautumisella. Lisäksi uudistusta perusteltiin hätäkeskusten riittävän suurella koolla ja ruuhkahuippujen ja poissaolojen siedolla-

Voittavaa kokoonpanoa ei pidä vaihtaa, eikä ehjää korjata. Hätäkeskus toimi aikanaan hyvin muun muassa Mikkelissä. Nykyinen henkilöstöpula juontanee osaltaan siitä, etteivät lakkautettujen hätäkeskusten päivystäjät olleet halukkaita muuttamaan työn perässä uudelle paikkakunnalle.

Peruutuspeliin katsominen ei auta. Kansalaisilla on kuitenkin oikeus odottaa, että keskeisen tärkeä hätäpalvelu toimii. Jos et saa hädän hetkellä hälytettyä apua, on aivan sama, miten hienot palvelut perillä odottaisivat.

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti


Malttia pankkifuusioon

Suur-Savon Osuuspankin johto on pannut tuulemaan. Tuskin ovat maaseutukonttorien sulkemisen aiheuttamat laineet laantuneet, kun maakunnan väellä on entistä rajumpi paperi hämmästeltävänä.

Perjantaina julkistetun suunnitelman mukaan Suur-Savon Osuuspankki ja Pohjois-Savon Osuuspankki aikovat yhdistyä yhdeksi isoksi pankiksi. Savon Osuuspankin on määrä aloittaa vuoden kuluttua keväällä 2023.

Fuusion perusteeksi esitetään pankkien toimintaympäristön muuttuminen, säätelyn määrän lisääntyminen ja kilpailukyky. Asiakkaille luvataan sutjakampaa digipalvelua ja yrityksille suurempia lainoja.

Fuusio voi toki tuoda pankille lyhyen aikavälin säästöjä, mutta menetyksiäkin voi olla luvassa. Silmäkoon kasvaessa on vaarana, että pankin yhteys ja sitoutuminen omaan alueeseen kärsii.

Paikallispankin voimavara on ollut syvä yhteys oman paikkakunnan ihmisiin ja yrityksiin. Nähtäväksi jää, miten läheiseksi eteläsavolaiset kokevat jatkossa Kuopiosta johdetun pankin.

Entä mikä merkitys jää osuustoiminnalle yhä suuremmaksi kasvavassa pankissa, jossa päätöksenteko etääntyy?  Mikä on osuuspankkien vahvuus verrattuna liikepankkeihin, jos molemmissa on isot, tehokkaat organisaatiot ja digitaaliset prosessit.

Etelä-Savosta pankkifuusion etuja on vaikea hahmottaa. Mikkelistä käsin se näyttäytyy keskittämisenä, joka vie vaikutusvaltaa ja hyväpalkkaisia työpaikkoja Kuopioon.

Suur-Savon Osuuspankin taseeseen on vuosikymmenten aika karttunut kolmen miljardin euron omaisuus, jonka eteläsavolaiset ovat työllään luoneet. Uskommeko miljardimme naapurimaakunnan hoiviin?

Vielä ei peliä ole menetetty. Fuusio vaatii toteutuakseen Suur-Savon Osuuspankin edustajistossa kahden kolmasosan enemmistön. Edustajiston jäsenillä on elokuussa edessään todella iso päätös.

Tapio Honkamaa

Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen 2018 - 2021