Kaakon otettava koppia Natosta
Aluetutkija Timo Aro aloitti työnsä Turun kaupungin tutkimusjohtajana räväkästi. Yhtenä monista aloitteistaan hän ehdotti Helsingin Sanomien (5.3.) haastattelussa, että Naton Suomen-päämaja sijoitetaan Turkuun ja tukikohdat Pansioon, Säkylään ja Niinisaloon.
Myös kokoomuksen suunnalta on kuultu puheita, joissa mahdollisia Naton toimintoja on ehdotettu sijoitettavaksi lähinnä läntiseen Suomeen.
Suomi ei toistaiseksi ole puolustusliiton jäsen, joten divisioonista tai valkokaulusväestä on varhaista kinastella. Olemassa ei luonnollisesti ole päätöksiä esikuntien tai tukikohtien sijoittamisesta Suomeen.
Turulla voi satamiensa ja merivoimien takia olla rooli lähinnä isäntämaatuen (Host Nation Support) alueena, jonka kautta voidaan varmistaa mahdollinen liittolaisten lähettämän avun helppo ja varma pääsy Suomeen.
Joukkojen johtamisen ja uhkamallien kannalta Suomessa on paljon Turkua tärkeämpiä seutuja. Kaakkois-Suomi sijaitsee aggressiivisesti käyttäytyvän Venäjän rajanaapurina.
Uhkaa koetaan jälleen kerran idän suunnalta. Myös Naton toimintojen pääpaino tulee olla idässä, mikä palvelisi aidosti Suomen puolustusta.
Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo ovat maapuolustuksen kannalta keskeistä aluetta, jossa sijaitsee muun muassa Karjalan prikaati Vekaranjärvellä, maasotakoulu Lappeenrannassa ja RUK Haminassa.
Puolustushaaraesikunnista suurin on Mikkelissä sijaitseva maavoimien esikunta, joten Nato-jäsenyyden merkityksen voi odottaa olevan Karkialammella hyvinkin tuntuva.
Varmuudella Nato-jäsenyys merkitsee lisääntyvää kansainvälistä yhteistoimintaa, harjoituksia, koulutusta, neuvotteluja sekä yleensä lisää liikettä. Yhteistoiminta lisääntyy ainakin pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien suuntaan.
Mikkelin tulee tavoitella Naton toimintojen asettumista kaupunkiin. Se vankistaisi entisestään myös maavoimien esikunnan asemaa. Samalla tulee luoda mahdollisuuksia puolustusvälineteollisuuden kasvulle alueella.
Kommentit (0)