Tapsan blogi

Ajankohtaista asiaa ja mietteitä Etelä-Savon maakunnan tulevaisuudesta.

Yksi, kaksi vai ei yhtään keskussairaalaa?

Yksi, kaksi vai ei yhtään keskussairaalaa?

Eteläsavolaiset aluevaaliehdokkaat näyttävät suhtautuvan hyvin suopeasti maakunnan kahden keskussairaalan malliin

Kaakon Viestinnän sanomalehtien vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 80 prosenttia haluaa säilyttää kaksi keskussairaalaa, vaikka valtio ei antaisi siihen erillisrahoitusta. (Länsi-Savo ja Itä-Savo 8.1.)

Sotelain mukaan Etelä-Savolla on lupa ylläpitää kahta keskussairaalaa vuoteen 2032 saakka. Se on vaikeasti täytettävä lupaus, jos mukana ei seuraa euroakaan rahoitusta.

Jos valtio suuntaa korvamerkityn rahapotin Savonlinnan keskussairaalalle, on tilanne selvä. Silloin toiminta voi jatkua nykyisessä muodossa. Mitään merkkejä valtion rahoituksesta ei kuitenkaan ole toistaiseksi saatu.

Vuoden 2023 alussa aloittavalla Etelä-Savon hyvinvointialueella on edessään massiivinen urakka. Perusterveydenhuollossa on ollut isoja ongelmia. Hoitoon pääsy on hidasta. Lääkäri- ja hoitajapula vaivaavat.

Korona kartuttaa hoitojonoja. Lisää kuormaa kertyy, kun ryhdytään toteuttamaan nykyisen hallituksen säätämiä hoitotakuita ja hoitajamitoitusta.

Menoja siis karttuu. mutta tulopuolesta ei vielä ole tietoa. Etelä-Savon hyvinvointialueen valtiolta saama rahoitus asettunee 660 miljoonan euron vaiheille. Rahan riittävyys maan iäkkäimmän ja sairaimman väestön tarpeisiin on hyvin epävarmaa.

Hyvinvointialuetta rakennettaessa on onneksi käytettävissä paljon uusia keinoja tuottavuuden parantamiseksi. Etäpalvelujen ja perhelääkärien mahdollisuudet on nopeasti otettava laajasti käyttöön.

Itse vastasin vaalikoneessa olevani täysin eri mieltä Savonlinnan keskussairaalan ylläpidosta, jos valtiolta ei heru lisärahoitusta.

Savonlinnan keskussairaala on Suomen pienimpiä. Suurelta osin ostopalvelujen varassa pyörivä toiminta on kalleinta maan keskussairaaloiden joukossa.

Pidän epärealistisena lupausta, jonka mukaan Savonlinnan keskussairaalan asema turvataan nykyisellään ilman tehostamista. Se tarkoittaisi leikkauksia perusterveydenhuollosta sekä Mikkelin keskussairaalasta, jonka senkin toimintaa tulee kyllä tehostaa, mutta jonka asemaa ei saa horjuttaa.

Savonlinnassa tulee säilyttää yhteispäivystyssairaala, jonka ylläpitoon tarvitaan nykyiset erikoistumisalat eli yleislääketiede, kirurgia, anestesiologia ja sisätaudit.

Hyöty saadaan yhdistämällä hallinto sekä pitämällä eteläsavolaiset nykyistä paremmin oman maakunnan erikoissairaanhoidon piirissä Mikkelissä ja Savonlinnassa.

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti


Malttia pankkifuusioon

Suur-Savon Osuuspankin johto on pannut tuulemaan. Tuskin ovat maaseutukonttorien sulkemisen aiheuttamat laineet laantuneet, kun maakunnan väellä on entistä rajumpi paperi hämmästeltävänä.

Perjantaina julkistetun suunnitelman mukaan Suur-Savon Osuuspankki ja Pohjois-Savon Osuuspankki aikovat yhdistyä yhdeksi isoksi pankiksi. Savon Osuuspankin on määrä aloittaa vuoden kuluttua keväällä 2023.

Fuusion perusteeksi esitetään pankkien toimintaympäristön muuttuminen, säätelyn määrän lisääntyminen ja kilpailukyky. Asiakkaille luvataan sutjakampaa digipalvelua ja yrityksille suurempia lainoja.

Fuusio voi toki tuoda pankille lyhyen aikavälin säästöjä, mutta menetyksiäkin voi olla luvassa. Silmäkoon kasvaessa on vaarana, että pankin yhteys ja sitoutuminen omaan alueeseen kärsii.

Paikallispankin voimavara on ollut syvä yhteys oman paikkakunnan ihmisiin ja yrityksiin. Nähtäväksi jää, miten läheiseksi eteläsavolaiset kokevat jatkossa Kuopiosta johdetun pankin.

Entä mikä merkitys jää osuustoiminnalle yhä suuremmaksi kasvavassa pankissa, jossa päätöksenteko etääntyy?  Mikä on osuuspankkien vahvuus verrattuna liikepankkeihin, jos molemmissa on isot, tehokkaat organisaatiot ja digitaaliset prosessit.

Etelä-Savosta pankkifuusion etuja on vaikea hahmottaa. Mikkelistä käsin se näyttäytyy keskittämisenä, joka vie vaikutusvaltaa ja hyväpalkkaisia työpaikkoja Kuopioon.

Suur-Savon Osuuspankin taseeseen on vuosikymmenten aika karttunut kolmen miljardin euron omaisuus, jonka eteläsavolaiset ovat työllään luoneet. Uskommeko miljardimme naapurimaakunnan hoiviin?

Vielä ei peliä ole menetetty. Fuusio vaatii toteutuakseen Suur-Savon Osuuspankin edustajistossa kahden kolmasosan enemmistön. Edustajiston jäsenillä on elokuussa edessään todella iso päätös.

Tapio Honkamaa

Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen 2018 - 2021