Tulevaisuus omiin käsiin
Aluevaalit ovat ovella, mikä on merkki siitä, että Suomi astuu pian uuteen aikaan. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastuspalvelut siirtyvät kunnilta 21 hyvinvointialueen hoidettaviksi.
Viulut maksaa valtio, joka rahoittaa hyvinvointialueitten toiminnan. Tavoite on, että vuoden 2023 alusta kaikki suomalaiset saavat tasa-arvoisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalvelut kaikkialla maassa.
Ihan noinhan se ei valitettavasti tule menemään. Etelä-Savossa uudistus tietää näillä näkymin sitä, että sote- ja pelastuspalveluun käytettävä rahoitus supistuu nykyisestä.
Mikkeliläinen talousmies ja valtuutettu Juha Ropponen on laskenut, että uudistuksen astuessa voimaan on Etelä-Savon hyvinvointialueella käytössä 688 miljoonaa euroa. Se on liki 30 miljoonaa euroa vähemmän kuin Etelä-Savon soten kustannukset tänä vuonna.
Tämän lisäksi tulevat maakunnan pelastuslaitoksen kustannukset, jotka ovat
12,8 miljoonaa euroa vuodessa.
Mikkeliläinen talousilastomies ja valtuutettu Juha Ropponen on laskenut,
että uudistuksen astuessa voimaan on Etelä-Savon hyvinvointialueella
käytössä 688 miljoonaa euroa. Se on liki 30 miljoonaa euroa vähemmän
kuin Etelä-Savon soten kustannukset tänä vuonna.
Jatkokaan ei näytä hyvältä, sillä väestön väheneminen leikkaa tällä vuosikymmenellä Etelä-Savon rahoitusta arviolta kuuden miljoonalla eurolla vuosittain. Summat tarkentuvat vielä, mutta viisasta on varautua niukkuuteen.
Parasta varautumista on, että katsomme rohkeasti eteenpäin ja ympärillemme. Onko esimerkiksi muissa Pohjoismaissa suositusta perhelääkärimallista ratkaisuksi perusterveydenhuollon ongelmiin?
Potilaansa vuosien ajalta tuntevan perhelääkärin ei tarvitse aloittaa vaivojen selvittelyä joka kerralla nollasta. Tuekseen lääkäri tarvitsee muista hoitoalan ammattilaista koostuvan tiimin.
Nykyisellään terveyskeskukset eivät ole aina kovin vetäviä työpaikkoja. Perhelääkärimallin myötä Etelä-Savo voisi parantaa henkilöstön työoloja, mikä nostaisi alueen houkuttelevuutta lääkärien ja hoitajien silmissä.
Tulevaisuuden ymmärtäminen murrosvaiheessa on erityisen tärkeää. Eduskunnassa tulevaisuusvaliokunta ennakoi Suomen tulevaan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.
Myös Etelä-Savon hyvinvointialueen pitää nyt perusteellisesti paneutua siihen, mitä tuleman pitää. Ratkaisuja varten pitää luoda tietoon nojaavia malleja, joiden pohjalta pian aloittavat päättäjät voivat toimia alueen asukkaiden parhaaksi,
Kommentit (0)