Tapsan blogi

Ajankohtaista asiaa ja mietteitä Etelä-Savon maakunnan tulevaisuudesta.

Tulevaisuus omiin käsiin

Tulevaisuus omiin käsiin

Aluevaalit ovat ovella, mikä on merkki siitä, että Suomi astuu pian uuteen aikaan. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastuspalvelut siirtyvät kunnilta 21 hyvinvointialueen hoidettaviksi.

Viulut maksaa valtio, joka rahoittaa hyvinvointialueitten toiminnan. Tavoite on, että vuoden 2023 alusta kaikki suomalaiset saavat tasa-arvoisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalvelut kaikkialla maassa.

Ihan noinhan se ei valitettavasti tule menemään. Etelä-Savossa uudistus tietää näillä näkymin sitä, että sote- ja pelastuspalveluun käytettävä rahoitus supistuu nykyisestä.

Mikkeliläinen talousmies ja valtuutettu Juha Ropponen on laskenut, että uudistuksen astuessa voimaan on Etelä-Savon hyvinvointialueella käytössä 688 miljoonaa euroa. Se on liki 30 miljoonaa euroa vähemmän kuin Etelä-Savon soten kustannukset tänä vuonna.

Tämän lisäksi tulevat maakunnan pelastuslaitoksen kustannukset, jotka ovat 
12,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Mikkeliläinen talousilastomies ja valtuutettu Juha Ropponen on laskenut,
että uudistuksen astuessa voimaan on Etelä-Savon hyvinvointialueella
käytössä 688 miljoonaa euroa. Se on liki 30 miljoonaa euroa vähemmän
kuin Etelä-Savon soten kustannukset tänä vuonna.

Jatkokaan ei näytä hyvältä, sillä väestön väheneminen leikkaa tällä vuosikymmenellä Etelä-Savon rahoitusta arviolta kuuden miljoonalla eurolla vuosittain. Summat tarkentuvat vielä, mutta viisasta on varautua niukkuuteen.  

Parasta varautumista on, että katsomme rohkeasti eteenpäin ja ympärillemme. Onko esimerkiksi muissa Pohjoismaissa suositusta perhelääkärimallista ratkaisuksi perusterveydenhuollon ongelmiin?

Potilaansa vuosien ajalta tuntevan perhelääkärin ei tarvitse aloittaa vaivojen selvittelyä joka kerralla nollasta. Tuekseen lääkäri tarvitsee muista hoitoalan ammattilaista koostuvan tiimin.

Nykyisellään terveyskeskukset eivät ole aina kovin vetäviä työpaikkoja. Perhelääkärimallin myötä Etelä-Savo voisi parantaa henkilöstön työoloja, mikä nostaisi alueen houkuttelevuutta lääkärien ja hoitajien silmissä.

Tulevaisuuden ymmärtäminen murrosvaiheessa on erityisen tärkeää. Eduskunnassa tulevaisuusvaliokunta ennakoi Suomen tulevaan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.

Myös Etelä-Savon hyvinvointialueen pitää nyt perusteellisesti paneutua siihen, mitä tuleman pitää. Ratkaisuja varten pitää luoda tietoon nojaavia malleja, joiden pohjalta pian aloittavat päättäjät voivat toimia alueen asukkaiden parhaaksi,

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti


Malttia pankkifuusioon

Suur-Savon Osuuspankin johto on pannut tuulemaan. Tuskin ovat maaseutukonttorien sulkemisen aiheuttamat laineet laantuneet, kun maakunnan väellä on entistä rajumpi paperi hämmästeltävänä.

Perjantaina julkistetun suunnitelman mukaan Suur-Savon Osuuspankki ja Pohjois-Savon Osuuspankki aikovat yhdistyä yhdeksi isoksi pankiksi. Savon Osuuspankin on määrä aloittaa vuoden kuluttua keväällä 2023.

Fuusion perusteeksi esitetään pankkien toimintaympäristön muuttuminen, säätelyn määrän lisääntyminen ja kilpailukyky. Asiakkaille luvataan sutjakampaa digipalvelua ja yrityksille suurempia lainoja.

Fuusio voi toki tuoda pankille lyhyen aikavälin säästöjä, mutta menetyksiäkin voi olla luvassa. Silmäkoon kasvaessa on vaarana, että pankin yhteys ja sitoutuminen omaan alueeseen kärsii.

Paikallispankin voimavara on ollut syvä yhteys oman paikkakunnan ihmisiin ja yrityksiin. Nähtäväksi jää, miten läheiseksi eteläsavolaiset kokevat jatkossa Kuopiosta johdetun pankin.

Entä mikä merkitys jää osuustoiminnalle yhä suuremmaksi kasvavassa pankissa, jossa päätöksenteko etääntyy?  Mikä on osuuspankkien vahvuus verrattuna liikepankkeihin, jos molemmissa on isot, tehokkaat organisaatiot ja digitaaliset prosessit.

Etelä-Savosta pankkifuusion etuja on vaikea hahmottaa. Mikkelistä käsin se näyttäytyy keskittämisenä, joka vie vaikutusvaltaa ja hyväpalkkaisia työpaikkoja Kuopioon.

Suur-Savon Osuuspankin taseeseen on vuosikymmenten aika karttunut kolmen miljardin euron omaisuus, jonka eteläsavolaiset ovat työllään luoneet. Uskommeko miljardimme naapurimaakunnan hoiviin?

Vielä ei peliä ole menetetty. Fuusio vaatii toteutuakseen Suur-Savon Osuuspankin edustajistossa kahden kolmasosan enemmistön. Edustajiston jäsenillä on elokuussa edessään todella iso päätös.

Tapio Honkamaa

Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen 2018 - 2021