Ihmiset ja yritykset kukoistamaan - myös Etelä-Savossa

Hyvinvointi kuuluu kaikille suomalaisille maan jokaisessa kolkassa. Onnellisen kansan tarina odottaa jatko-osaa.

Suomalaiset ovat vuosisatojen ajan näyttäneet, että sitkeys, luovuus, neuvokkuus ja talkoohenki voittavat kovankin onnen. Kauniista, mutta karusta maankolkasta on monien melskeiden keskellä luotu yksi maailman parhaista maista.

Juuri nyt loppuvuodesta 2022 ovat suomalaisten saavutukset uhattuina. Ulkoiset vaarat ovat nousseet hälytystasolle. Jokaisen suomalaisen on kannettava kortensa kekoon, jotta ilmastonmuutos ja luontokato saadaan pysäytettyä. Ratkaisun avain on siinä, että saamme fossiilisten polttoaineiden käytön maailmanlaajuisesti kuriin.

Miten menestystarinamme voi jatkua? 

Suomen talouskasvu nojaa yrityksiin, niiden kykyyn ja haluun investoida. Meidän pitää huolehtia, että yrityksillä on eväät pärjätä Suomessa. Turhaa byrokratiaa on edelleen. Se tulee poistaa. Yhtä tärkeää on valtion ja kuntien viranomaisten aito halu palvella yritysten tarpeita. Veroja ja maksuja säädettäessä on pidettävä huolta, etteivät ne tarpeettomasti haittaa kasvua. Julkishallinnon tuottavuudesta on pidettävä huolta.

Seuraavan hallituksen työlistalla on kaksi erittäin suurta urakkaa. Maan talouden tasapainottaminen on saatettava matkaan. Tuloksellista ilmastopolitiikkaa on jatkettava. Ilman niitä Suomen menestystarina ei jatku.

Miksi yritysten hyvinvointi on keskeisen tärkeää?

Siksi, että yritysten toiminta synnyttää työpaikkoja, verotuloja ja vientiä. Mitä paremmin yrityksillä menee, sitä paremmat oltavat meillä suomalaisilla on. 

Työn arvostusta on nostettava

Työllisyysaste on saatava seuraavalla hallituskaudella 80 prosenttiin. Vain työllisyyttä parantamalla voimme nujertaa kestävyysvajeen, jonka ikääntyminen aiheuttaa. Samaa lääkettä tarvitsemme, jotta valtiontalous saadaan seuraavien hallituskausien aikana tasapainoon. 

Meidän tulee luoda kannustimia niin, että työn vastaanottaminen on aina parempi vaihtoehto kuin kotiin jääminen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto vaikuttaa lukuisien tutkimusten mukaan työttömyyskausien pituuteen. Ansiosidonnaista päivärahaa tulee Tanskan malliin muuttaa siten, että se on määrältään nykyistä runsaampi mutta kestoltaan lyhyempi. 

Työvoimapula yritysten suurimpia ongelmia

Senkin vuoksi työttömien työmarkkinoille paluuta tulee jouduttaa. Työperäisen maahanmuuton voimakas kasvattaminen tulee olla seuraavan hallituksen ohjelmassa.

Suomalaisille tulee turvata hyvä elämä kehdosta hautaan

Haluan, että verotulomme riittävät laadukkaisiin palveluihin, päiväkoteihin, koulutukseen, tutkimukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, liikuntaan, kulttuuriin sekä vanhustenhoivaan. Perhepolitiikka vaatii uutta otetta, jotta suomalaiset nuoret naiset ja miehet uskaltavat perustaa perheitä ja hankkia lapsia. Soteuudistuksen saattaminen onnistuneesti maaliin vaatii paljon vielä seuraaviltakin hallituksilta.

Onko peruskoulumme kunnossa?

Monet viestit ovat huolestuttavia. Kouluissa on levotonta eikä oppiminen suju kuten vielä vuosikymmen sitten. Koulujen henkilöstön jaksaminen on kovilla. Didigitalisaatio etenee liiallisella vauhdilla niin, etteivät lapset eivätkä opettajat kestä kyydissä. Kirjojen kunnianpalautuksella on kiire. Peruskoulumme kaipaa omaa isoa remonttiaan sote-uudistuksen jatkoksi.

Voidakseen menestyä tulee Suomen menestyä kaikissa ilmansuunnissa

Ei riitä, että Tampere ja muutama muu kasvukeskus ovat kovassa vauhdissa. Itä-Suomen ongelmiin pitää vihdoin tarttua. Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon Lappeenrannan puoluekokouksessa virittämää keskustelua Itä-Suomen erikoistalousalueista tulee jatkaa. Suomi tarvitsee viime hallituskausia väkevämpää aluepolitiikkaa. Kaksoiskuntalaisuus on seuraavalla hallituskaudella selvitettävä.

On pidettävä myös huoli, ettei Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasemaa vesitetä tulevillakaan EU-rakennerahastojen ohjelmakausilla.

Erittäin tärkeää on, että saavutettavuudesta pidettään huolta joka puolella maata

Itä-Suomessa se tarkoittaa jatkoa Viitostien ja Savonradan kehittämiselle sekä rahoitusta alempaan tieverkkoon. Myös tietoverkkojen rakentamiseen on saatava vauhtia.

Metsätalouden rooli Suomen talouden ja luonnon kivijalkana on ehdottomasti turvattava

Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja me tunnemme metsämme ja vastuumme. Haluamme taata metsien luontoarvot tavalla, joka mahdollistaa suomalaisen hyvinvoinnin. Me itse tiedämme parhaiten, miten se tehdään. Tästä asiasta emme halua emmekä voi antaa päätösvaltaa kenellekään muulla. Piste.

Pääasia on ruoka

Se on kuluttajille kallista. Tuottajille jäävä siivu on silti niin ohut, että maatalous on kannattavuuskriisissä. Maatilojen on saatava tuotteistaan oikeudenmukainen hinta. Vain siten turvaamme maatalouden tulevaisuuden ja sen, että suomalaisille on tarjolla hyvää, kotimaista ruokaa niin rauhan kuin kriisienkin aikana.