Tapsan blogi

Ajankohtaista asiaa ja mietteitä Etelä-Savon maakunnan tulevaisuudesta.

Jukuri-hengessä kohti jälleenrakennusta

Jukuri-hengessä kohti jälleenrakennusta

Vuosi 2021 painui mailleen epävarmoissa tunnelmissa. Ihmismieliä madaltavat tässä vuodenvaihteessa monetkin ongelmat. Vähäisin niistä ei ole loppusyksystä kaksi vuotta täyttänyt koronapandemia.

Tauti on totisesti näyttänyt voimansa. Se on nyt saavuttanut Suomessa ja monessa muussa maassa koko pandemia-ajan huippulukemat. Omikron tarttuu ja leviää hurjaa vauhtia.

Synkkien tartuntalukujen keskelläkin on aihetta toiveikkuuteen. Jääkö nyt menossa oleva neljäs aalto viimeiseksi?

Joukko merkittäviä asiantuntijoita on ennakoinut, että virus vetelisi nyt viimeisiään. Varmasti emme voi sitä voi tietää, mutta jos toiveet auttavat, loppuu tauti tänään.

Toiveikkuutta lisää se, että lääketiede on tehnyt hyvää työtä kehittämällä nopeasti suuren joukon rokotteita ja muita lääkkeitä, joilla viruksen aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa on saatu kuriin.

Rorotekattavuus näkyy sairaalatilastoissa. Vaikka tartunnan saaneita on todella paljon, eivät sairaala- ja teho-osastot ole ainakaan toistaiseksi täyttyneet samassa suhteessa.

Essote on selvinnyt pandemia-ajasta erittäin hyvin. Testi on ollut kova, mutta se on läpäisty kiitoksella.

Koronan jälkeen koittaa jälleenrakennuksen aika, jota tahdittaa soteuudistuksen toimeenpano. Etelä-Savossakin tarvitaan neuvokkuutta, jolla eteläsavolaisille osataan tuottaa palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti.

Etelä-Savossa tavoitteena tulee olla maan paras sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastuspalvelu, joka ulottuu maakunnan jokaiseen kolkkaan. Kaiken myllerryksen keskellä on Mikkelin keskussairaalasta pidettävä erittäin hyvä huoli.

Edessä on kova koitos, mutta viisaalla johtamisella se on hoidettavissa hyvin. Katsokaa vaikka Mikkelin Jukureita! Pienimmällä pelaajabudjetilla se porskuttaa Olli Jokisen johdolla SM-liigassa huippuhienosti.

Tässä maakunnassa ei kaveria jätetä!

Hyvää uutta vuotta

Tapsa 185

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti


Malttia pankkifuusioon

Suur-Savon Osuuspankin johto on pannut tuulemaan. Tuskin ovat maaseutukonttorien sulkemisen aiheuttamat laineet laantuneet, kun maakunnan väellä on entistä rajumpi paperi hämmästeltävänä.

Perjantaina julkistetun suunnitelman mukaan Suur-Savon Osuuspankki ja Pohjois-Savon Osuuspankki aikovat yhdistyä yhdeksi isoksi pankiksi. Savon Osuuspankin on määrä aloittaa vuoden kuluttua keväällä 2023.

Fuusion perusteeksi esitetään pankkien toimintaympäristön muuttuminen, säätelyn määrän lisääntyminen ja kilpailukyky. Asiakkaille luvataan sutjakampaa digipalvelua ja yrityksille suurempia lainoja.

Fuusio voi toki tuoda pankille lyhyen aikavälin säästöjä, mutta menetyksiäkin voi olla luvassa. Silmäkoon kasvaessa on vaarana, että pankin yhteys ja sitoutuminen omaan alueeseen kärsii.

Paikallispankin voimavara on ollut syvä yhteys oman paikkakunnan ihmisiin ja yrityksiin. Nähtäväksi jää, miten läheiseksi eteläsavolaiset kokevat jatkossa Kuopiosta johdetun pankin.

Entä mikä merkitys jää osuustoiminnalle yhä suuremmaksi kasvavassa pankissa, jossa päätöksenteko etääntyy?  Mikä on osuuspankkien vahvuus verrattuna liikepankkeihin, jos molemmissa on isot, tehokkaat organisaatiot ja digitaaliset prosessit.

Etelä-Savosta pankkifuusion etuja on vaikea hahmottaa. Mikkelistä käsin se näyttäytyy keskittämisenä, joka vie vaikutusvaltaa ja hyväpalkkaisia työpaikkoja Kuopioon.

Suur-Savon Osuuspankin taseeseen on vuosikymmenten aika karttunut kolmen miljardin euron omaisuus, jonka eteläsavolaiset ovat työllään luoneet. Uskommeko miljardimme naapurimaakunnan hoiviin?

Vielä ei peliä ole menetetty. Fuusio vaatii toteutuakseen Suur-Savon Osuuspankin edustajistossa kahden kolmasosan enemmistön. Edustajiston jäsenillä on elokuussa edessään todella iso päätös.

Tapio Honkamaa

Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen 2018 - 2021