Nato-yhteensopiva Mikkeli

Nato-yhteensopiva Mikkeli

Suomi valmistautuu Nato-jäsenyyteen, joka koittaa välittömästi, kun kaksi viimeistä jäsenmaata on vienyt ratifioinnin loppuun. Turkin ja Unkarin kursailu on kestänyt jo sen verran, että draaman huipennus vääjäämättä lähenee.

Naton rakenteiden lomittumisesta Suomeen ja Ruotsiin on käyty verraten vähän keskustelua. Yhden avauksen teki elokuussa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, joka Turun Sanomissa kehotti tavoittelemaan Naton arktista esikuntaa Suomeen yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Kannatan ajatusta. Varmaa on, että Naton johtosuhteet Suomeen ja Ruotsiin täytyy joka tapauksessa määritellä ja voihan olla, että komentorakenteeseen joudutaan tällöin perustamaan Pohjois-Eurooppaan uusi esikunta, jota toki kannattaisi tavoitella Suomeen.

Natoon liittyminen ei automaattisesti tarkoita kansainvälisten tukikohtien tai esikuntien rakentamista Suomeen. Joukkojen ylläpito ulkomailla on kallista, eikä sitä Suomen tapauksessa nähdä kovin tarpeellisena, koska oma puolustusjärjestelmämme on kunnossa ja uskottava.

Sen sijaan on kyettävä varmistamaan mahdollinen liittolaisten lähettämän avun helppo ja varma pääsy myös Suomeen, lähinnä hyödyntäen satamia ja lentokenttiä sekä tietysti pohjoisessa myös tie- ja raideyhteyksiä.

Varmuudella Nato-jäsenyys merkitsee lisääntyvää kansainvälistä yhteistoimintaa, harjoituksia, koulutusta, neuvotteluja sekä yleensä lisää liikettä. Yhteistoiminta lisääntyy ainakin suurien esikuntien, kuten pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien suuntaan.

Puolustushaaraesikunnista suurin on Mikkelissä sijaitseva maavoimien esikunta, joten Nato-jäsenyyden merkityksen voi odottaa olevan Karkialammella hyvinkin tuntuva.

Rohkenemmeko tavoitella Naton pysyvämpää asettumista Mikkeliin? Toki olisi hyvin suotavaa, jos saisimme kaupunkiin merkittävästi kansainvälistä valkokaulusväkeä. Se vankistaisi entisestään myös maavoimien esikunnan asemaa.

Mikkeliläisillä on Veikko Huovista lainaten kusiaisen valtuudet vaikuttaa Naton tai puolustusvoimien ratkaisuihin. Mikkelin on joka tapauksessa viisasta pitää huolta edellytyksistä, joita sotilaallinen yhteydenpito vaatii.

Tämä koskee varsinkin lentokenttää, jonka tiimoilta Mikkelin kaupungin soutaminen ja huopaaminen saisi jo riittää. Liikkuminen ja kansainvälinen yhteistoiminta tulevat lisääntymään, joten on välttämätöntä varmistaa maavoimien esikunnan saavutettavuus myös lentoteitse.

Mikkelin lentokentälle on olemassa myös lupaus valtion budjettivaroista kuten kansanedustaja Jari Leppä (kesk) syyskuun alussa totesi. Toinen eteläsavolainen kansanedustaja Antti Häkkänen (kok) tosin tyrmäsi täysin Lepän tulkinnan.

Onko rahaa vai ei? Tässä tekee mieli luottaa valtiovarainministeripuoluetta edustavan Lepän sanaan.

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti