Palkataan Analystejä

Palkataan Analystejä

Ei se mitään, vaikka Helsingin Sanomain työpaikkailmoituksissa etsitään nykyään Controlereita, Key Account Managereita, Software Support Managereita, Micromechanical Sensor Designereita, Trading Analystejä, Information Technology Managereita, Senior Accountanteja jne.

Eikä vielä sekään, että maakuntien puhelinyhtiöiden omistama kännykkäfirma DNA haikailee Billing Service Team Membereitä sekä Billing Service Leaderia.

Kansainvälistymisen pyörteissä on kai ymmärrettävää, että melko tavalliset suomalaisyhtiöt ovat vääntäneet nimensä kohtuullisen kummallisiksi, kuten if..:ksi tai M-realiksi. (Maailman turuilla menestyy toki vähemmälläkin tärkeilyllä. Harvoille aidosti globaaleille suomalaisyrityksille kelpaavat hyvin perinteiset nimet, esimerkiksi Nokia, Enso tai Jaakko Pöyry.)

Mutta kun Laatuviesti-lehti ottaa nimekseen eXBa, tulee väkisin kysyneeksi: onko tätä pakko sietää?

Suomi on sivistyskielenä nuori. Maaliskuussa tuli kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun ensimmäinen suomen kielen professori, Matias Aleksanteri Castrén, astui virkaansa Helsingin yliopistossa. Ja jo nyt joutuu ihmettelemään, onko äidinkielemme parhaat päivänsä nähnyt.

Englanti on liike-elämän ja viihteen mahtava yksinvaltias. Nyt se tunkee suomen sijaan myös koulutuksen ja tutkimuksen kieleksi.

Esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulussa neljännes koulutuksesta on vieraskielistä. Yhä useampi suomalainen väitöskirja on englanninkielinen, koska tutkijat havittelevat julkisuutta ja rahoitusta Yhdysvalloista ja Britanniasta.

Suomen kielen huolettomat raiskajaiset ovat tulleet pisteeseen, jossa aiheellisia herätyshuutoja on kuultu. Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei kaikille keskeisillekään talouselämän termeille ole olemassa suomenkielisiä vastineita.

"On ehdottoman tärkeää, että tutkijat käyvät ja kykenevät tulevaisuudessakin käymään talouspoliittiset keskustelut suomeksi. Tämä onnistuu vain siten, että suomenkielen tieteellistä sanavarastoa käytetään ja kehitetään tieteiden kehityksen rinnalla", on Kasanen osuvasti todennut. (Yliopisto-lehti 7/2001.)

"Kaikki eivät hyväksy nykyistä kehitystä, ja kielenhuoltoa huudetaan monelta taholta apuun", kirjoitti puolestaan Kielikellon päätoimittaja Sari Maamies lehdessään pari vuotta sitten.

Maamies lisäsi, että mukaan työhön tarvitaan kaikkia. Kielenhuoltajien omat eväät riittävät parhaimmillaan tiedon jakamiseen ja keskustelun herättämiseen.

Yritykset ja niitä edustavat järjestöt ovat nostaneet arvot - tasa-arvon, ympäristön ja monet muut hyvät asiat - niille kuuluvalle tärkeälle sijalle.

Myös äidinkieli on tärkeä.

Suomalaisten on pidettävä hyvää huolta suomesta. Kukaan ei tee sitä puolestamme. Pahitteeksi ei siis olisi, vaikka elinkeinoelämäkin häärisi ahkerasti mukaan Maamiehen mainitsemissa kielitalkoissa.

(Kolumni on julkaistu Kauppalehti Optiossa 10.5. 2001)

  • Tapio Honkamaa

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti